Arkkulaite

Kuten olen jo aiemmin kertonut,sain itse suunnitella ja toteuttaa mummoni hautajaisten kukkatyöt.Mietin millaisen arkkulaitteen haluaisin tehdä ja oli itsestäänselvää,että kokeilisin jotain minulle uutta tapaa tehdä arkkulaite.Lisäksi halusin,että se olisi ajankohtainen ja että se sopisi juuri näihin hautajaisiin.Saattoväestä 98% oli iältään yli kuudenkymmenen vuoden.

Mietin,että juuri tukun syyspäivillä sitomassa ollut floristi oli hehkuttanut villalangan olevan kauden trendi.Sitä siis tulisi olemaan työssä jossain muodossa.Lisäksi halusin,että toteutus on sellainen,mikä vaatisi reilusti aikaa toteutuakseen.Kustannuksilla ei ollut väliä ja halusin oman työpanokseni olevan osa vainajan kunnioitusta.

Ideoita kirjoista

Suunnistin kirjahyllylle ja aloin selata kukkakirjojani.Vuosien saatossa olen haalinut monen eri sitojan teoksia ja silloin tällöin uppoudun katselemaan kirjoja tuulettaakseni ideapankkiani.Taas löysin innoittajan.

Riitta Raita on kirjoittanut tämän kirjan,jossa käytetään monella tapaa luonnomateriaaleja.Valitettavasti jouduin peittämään kannesta osan,sillä siinä kohdassa on muovin alla käyntikortti,joka ei sovi näytille.Tästä kirjasta olen saanut,varsinkin syksyisin,monia kivoja ideaa.Nyt minut pysäytti juuri tämä kuva....

Olen aina halunnut kokeilla juuri kuvassa olevaa tekniikkaa ja kallat näyttävät todella levollisilta tässä kuvassa.Asettelutyyli on jotakin sellaista,mitä ei tavallisesti arkkulaitteissa näy ja sen voi yhdistää erilaisiin pohjiin,ei pelkästään asetelma-astiaan.

Kallat mikadomatossa

Aloin siis suunnitella.Kallojen valinta oli selvä.Valkoisia en halunnut ja arkkulaitteen värityksen halusin mukailevan juuri tätä vuodenaikaa.Syysvärejä siis.Kaapistani löytyi viininpunaisia ja sinisiä mikadotikkuja,joista punoin vihreän metallilangan kanssa pohjan.Siinä kului reilu pari tuntia,minkä tein pätkissä iltaisin.Pohjaan lisäsin mustan oksan.Mikadomaton alle laitoin vihreää puutarhaverkkoa tueksi.

Kallojen päät käsittelin liimalla ja kieputin päihin luumunväristä villalankaa.Ensimmäiset kallat kiinnitin villalangalla pohjan oksaan.Muutaman seuraavan kallan kiinnitin edellisiin kalloihin ja loput liimasin paikoilleen varsien lomiin.Loppusilauksena pohjaan sekä kallojen sekaan liimasin ruukkukrysanteemista viininpunaisia,ruskeansävyisiä sekä keltaisia kukkia.Vielä villalangasta kiemuroita koristeeksi ja arkkulaite oli ruuvikiinnityksiä vaille valmis.

Arkkulaite oli helppo kuljettaa sekä käsitellä.Se ruuvattiin prikkojen kanssa kolmesta kohtaa kiinni arkun päälle.Pituutta laitteella oli noin 130 cm ja leveyttä noin 18 cm.

Toteutuksen taikaa

Ajatus arkkulaitteen kukista,värityksestä ja tyylistä oli selkeä heti siitä asti kun olin ihastunut kirjan kuvaan.Työ oli minulle haasteellinen,koska en ollut aiemmin tehnyt kyseisellä tyylillä.Mieli oli tehnyt kokeilla,mutta sopivaa tilaisuutta vain ei ollut tullut.

Kirjan kuvassa kallat ovat niin taidokkaasti aseteltu kukin omalle paikalleen,että pelkäsin epäonnistuvani omassa työssäni.Rohkeasti päätin kokeilla,muuten en ikimaailmassa oppisi uutta.

Mikadotikkuja olin aiemmin ketjuttanut,mutta mattoa en ollut niistä tehnyt.Vei aikansa ennen kuin opin sitomaan ne metallilangalla niin etteivät ne liikkuneet matossa.Väritys sitoessa soti hiukan luottamukseni kanssa,mutta kun olin sieluni silmin nähnyt lopputuloksen niin päätin vain jatkaa sitä kohti.

Päätin villalangan käytöstä nähtyäni syysnäyttelyn sidontatyöt.Lisäksi ajattelin,että vuosien päästä voisin nähdä vuoden 2012 trendin ottamistani valokuvista.Villalangan käyttö toi myös kontrastia kallan ja mikadomaton pinnanmuodoille.

Kallojen sijoittelu olisi vaatinut paremman suunnittelun.Nyt lähdin vain laittamaan niitä pohjan päälle.Tästä syystä lankesin jälleen ongelmaani työstää työn vasenta puolta enemmän kuin oikeaa.Lisäksi jäin jälleen miettimään sitä,että muutama kalla pilkahtaa muodon ulkopuolelle.Toisaalta kirjan kuvassakin on hienoista muodostapoikkeavuutta.

Pohdintaa

Olen tyytyväinen työhön ja se sopi tilaisuuteen todella hienosti.Se oli myös alusta loppuun helppo käsitellä,niin kuljetuksessa,kiinnityksessä kuin arkkua siirreltäessä.Lisäksi se oli sopusuhtainen arkun pituuteen nähden,oli sopivan leveä arkun kansilaudalle ja sopi väritykseltään vuodenaikaan.Arkun päällysmateriaalin kanssa arkkulaite loi miellyttävän kontrastin.

Työn toteutus sujui myös ongelmitta.Opin työn edetessä uusia asioita metallilangalla punomisesta sekä kukkien asettelusta.Olin tyytyväinen omaan ammatillisuuteeni luottamisessa niin materiaalien valinnassa,käsittelyssä kuin kestävyyden sekä toimivuuden arvioinnissa.Olen tyytyväinen,että otin haasteen,jonka tiesin olevan vaikeustasoltaan minulle mitoitettu.